Tietoa sairauksista

Tutustuthan huolellisesti alla oleviin kuvauksiin sairauksista. Jos sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä meihin sähköpostilla balkaninkoirat@gmail.com

Yhdistyksemme kaikilta matkustavilta koirilta testaamat taudit: amerikkalainen sydänmato (Dirofilaria immitis), anaplasmoosi (Anaplasma phagocytophilum/platis), babesioosi (Babesia canis), borrelioosi, ehrlichioosi (Ehrlichia canis) ja leishmanioosi (Leishmania infantum).

Lisäksi Yhdistyksemme seuloo pistokokein Dirofilaria repens-tartuntoja paikallisen tilanteen selvittämiseksi.

Kaikki matkustavat koirat ovat rokotettu raivotautia, penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta, parvovirusta, parainfluenssaa (kennelyskä) ja leptospiroosia vastaan. Kaikki koirat ovat saaneet rokotukset vähintään 21 vrk ennen matkustamista.

Lisäksi tuontivaatimusten mukaisesti matkustaville koirille on annettu lääkitys ekinokokkoosia vastaan 1-5 vrk ennen Suomeen saapumista. Merkintä annetusta lääkityksestä on kirjoitettu eläinlääkärin toimesta koiran passiin.

Amerikkalainen sydänmato (Dirofilaria immitis)

Amerikkalainen sydänmato on hyttysten levittämä loistauti, mitä esiintyy yleisesti trooppisilla alueilla ja Euroopassa erityisesti Välimeren alueella. Loinen tarttuu infektoituneen hyttysen pureman välityksellä ja infektoi pääasiassa koiraeläimiä. Sydänmato ei tartu koirasta ihmiseen, eikä se myöskään voi tarttua koirasta toiseen ilman vektorina toimivaa hyttystä. Tartunta voidaan todeta luotettavasti ainoastaan verikokeilla. Suurin osa tartunnoista voi olla pitkäänkin oireettomia ja voimakkaammissakin infektioissa oireet alkavat yleensä vasta 5-7 kk infektoitumisen jälkeen. Sydänmadot asettuvat nimensä mukaisesti verenkiertoelimistöön ja erityisesti keuhkovaltimoihin ja sydämen oikeaan puoliskoon. Ensimmäisiä oireita ovat monesti mm.kuiva yskä, hengenahdistus ja yleiskunnon heikkeneminen. Tartunta johtaa oikeanpuoleisen sydänvian kehittymiseen, maksavaurioihin ja nesteen kertymiseen vatsaonteloon. Hoito riippuu tartunnan ja oireiden vakavuudesta, mutta on ajoissa diagnosoituna yleensä tehokas.

Jokainen yhdistyksemme kautta tuleva koira testataan sydänmadon varalta ennen Suomeen tuontia. Yhdistys suosittelee, että koira testattaisiin sydänmadon varalta omistajan toimesta uudestaan  6-7 kk Suomeen tulon jälkeen.

Anaplasmoosi

Anaplasmoosi on Anaplasma phagocytophilum-bakteerin aiheuttama tulehdus, mikä tarttuu koiraan puutiaisen pureman välityksellä. Anaplasmoosia esiintyyy kaikkialla Euroopassa. Oireet ilmenevät yleensä 1-2 viikon kuluttua tartunnan saamisesta. Yleisimpiä oireita ovat kuume, ruokahaluttomuus ja väsymys. Lisäksi voi esiintyä ontumista, jäykkyyttä ja liikkumishaluttomuutta. Harvinaisempia oireita voivat olla mm. runsas juominen ja virtsaaminen sekä hermosto-oireet. Vain osa tartunnan saaneista koirista sairastuu. Anaplasmoosi todetaan laboratoriotutkimuksilla. Tautia voidaan hoitaa antibiooteilla. Hoito tehoaa yleensä hyvin ja oireet lievittyvät muutamassa vuorokaudessa hoidon aloittamisesta. Taudista parantuneet koirat ovat kuitenkin alttiita uudelle tartunnalle. Tartunnan saamista voidaan ehkäistä myös Suomessa suojaamalla koira puutiaisilta.

Jokainen yhdistyksemme kautta tuleva koira testataan anaplasmoosin  varalta ennen Suomeen tuontia.

Babesioosi

Babesioosi eli koiran punatauti, on tiettyjen puutiaislajien levittämä sairaus, minkä aiheuttaa punasoluissa elävä alkueläin, Babesia. Eri puutiaislajit toimivat vektoreina tietyille Babesia-lajeille. Näistä vakavimman taudin koirille aiheuttaa Babesia canis. Babesioosia esiintyy kaikkialla maailmassa, erityisesti lämpimissä maissa. B. canis tarttuu koiraan verikontaktilla punkin puremasta. Puremasta koiran verenkiertoon päässyt alkueläin tunkeutuu punasoluihin, joissa se lisääntyy jakautumalla. Infektion itämisaika on yleensä 10-21 vuorokautta. Punasoluissa alkueläin saa aikaan punasolujen hajoamisen ja anemian oireet. Ensimmäisiä oireita ovat yleensä kuume, apaattisuus, ruokahaluttomuus ja tummaksi värjäytynyt virtsa. Muita oireita voivat olla imusolmukkeiden laajentuminen ja neurologiset oireet. Infektio voi kuitenkin olla myös oireeton. Tartunta voidaan todeta esimerkiksi mittaamalla verestä vasta-aineita. Mikäli tartunta todetaan ja hoito aloitetaan ajoissa, ennuste on yleensä hyvä.

Jokainen yhdistyksemme kautta tuleva koira testataan babesioosin varalta ennen Suomeen tuontia.

Borrelioosi

Borrelioosi on Borrelia burgdorferi-bakteerin aiheuttama vektorivälitteinen tauti. Koiran borrelioosi on pääsääntöisesti lievempi tauti kuin ihmisten ja vain osa borreliatartunnan saaneista koirista saa oireita. Koira saa tartunnan puutiaisen pureman seurauksena, jolloin bakteerit leviävät hitaasti muualle elimistöön. Puremakohtaan ei muodostu ihmisten borrelioosille tyypillistä rengasmaista ihottumaa, vaan puremakohdan ympärille voi muodostua vain heikko punerrus, mikä jää helposti huomaamatta. Varsinaiset sairauden oireet näkyvät usein vasta viikkojen tai kuukausien päästä tartunnasta. Yleisiä oireita ovat mm. väsymys, kuumeilu, ruokahaluttomuus, liikkumisvaikeudet ja ontumiset. Tulehdus voi siirtyä nivelestä toiseen tai esiintyä useissa nivelissä samanaikaisesti. Oireet saattavat välillä helpottua ja kadotakin kunnes palaavat taas. Tautia esiintyy kaikissa Euroopan maissa ja se onkin yksi yleisimmistä vektorivälitteisistä taudeista maailmassa. Tartunta voidaan todeta esimerkiksi vasta-ainetestauksella. Hoitona on useamman viikon antibioottikuuri. Tartunnan saamista voidaan ehkäistä myös Suomessa suojaamalla koira puutiaisilta.

Jokainen yhdistyksemme kautta tuleva koira testataan kesästä 2020 alkaen myös borrelioosin varalta ennen Suomeen tuontia.

Dirofilaria repens

Dirofilaria repens on koiran ihonalaiskudoksessa elävä loismato. Koira saa tartunnan infektoituneen vektorina toimivan hyttysen puremasta. Loinen ei tartu koirasta ihmiseen, eikä se myöskään voi tarttua koirasta toiseen ilman vektorina toimivaa hyttystä. Loinen on koirassa monesti oireeton ja jääkin siksi helposti diagnosoimatta. Mahdollisia oireita ovat mm. koiran iholle muodostuvat patit ja kyhmyt. Yleensä patit eivät haittaa koiran elämää, mutta toisinaan ne voivat altistaa erilaisille ihotulehduksille ja kutinalle. Myös ihoturvotusta, karvanlähtöä ja silmäoireilua voi ilmetä. Voimakkaammat infektiot voivat aiheuttaa muutoksia useisiin elimiin kuten munuaisiin, maksaan ja sydämeen. Loisen kehittyminen aikuiseksi vie yleensä 6-7 kk, minkä jälkeen se voidaan todeta verinäytteestä. Tartuntaa voidaan ehkäistä ja hoitaa loiseen tehoavien niskaliuosten avulla. Loisen levinnäisyysalue laajenee jatkuvasti ilmaston lämpenemisen seurauksena ja kotoperäisiä tapauksia onkin jo tavattu Baltiassa asti.

Yhdistyksemme seuloo pistokokein Dirofilaria repens-tartuntoja paikallisen tilanteen selvittämiseksi.

Ehrlichioosi

Ehrlichioosi on yleisimmin Ehrlichia canis-bakteerin aiheuttama tauti, mikä tarttuu koiraan ruskean koirapunkin pureman välityksellä. Taudin voi kuitenkin aiheuttaa myös Ehrlichia chaffeensis ja Ehrlichia ewingi-bakteerit. Ehrlichioosi on suhteellisen yleinen Keski- ja Etelä-Euroopassa. Taudista esiintyy kolme vaihetta; akuutti, subakuutti ja krooninen vaihe. Taudinkuva vaihtelee paljon, sillä koira voi kantaa sairautta oireettomana pitkiäkin aikoja. Mahdollisia oireita ovat mm. kuume, väsymys, alipainoisuus, syömättömyys, ontuminen ja verenvuototaipumus. Hoitamattomana infektio kestää pitkään, jopa yli 10 vuotta. Tartunta voidaan todeta esimerkiksi verinäytteestä. Hoitona toimii pitkä antibioottikuuri ja se on yleensä tehokas. On kuitenkin tapauksia, joissa infektiosta ei ole hoidosta huolimatta päästy eroon.

Jokainen yhdistyksemme kautta tuleva koira testataan ehrlichioosin varalta ennen Suomeen tuontia. 

Ekinokokkoosi

Echinococcus multilocularis-heisimato eli myyräekinokokki on Euroopassa yleisesti, Suomea ja Norjaa lukuun ottamatta, esiintyvä loinen. Myyräekinokokin tärkein pääisäntälaji on kettu, mutta myös muut koiraeläimet voi toimia loisen pääisäntänä. Koira saa tartunnan esimerkiksi syödessään ekinokokkoosia kantavan myyrän. Loisen aikuiset madot elävät koiran suolessa tuottaen munia, mitkä leviävät ympäristöön ulosteiden mukana. Koiralle tartunta ei aiheuta oireita, mutta ihmiselle se voi olla jopa hengenvaarallinen. Ihminen voi saada tartunnan mm. ulosteiden saastuttamien elintarvikkeiden tai koiran turkkiin tarttuneiden madon munien välityksellä. Loistartunnan myötä muodostuu kystia maksaan ja muihin elimiin, mitkä lopulta aiheuttavat kudostuhon ja jopa kuoleman. Taudin itämisaika ihmisessä on erittäin pitkä, jopa 5-15 vuotta. Suomen tuontivaatimuksien mukaan kaikki Suomeen matkustavat koirat tulee lääkitä 1-5 vrk ennen Suomeen saapumista heisimatoihin tehoavalla lääkkeellä. Annetusta lääkkeestä tulee olla passissa eläinlääkärin allekirjoittama todiste.

Kaikki Suomeen tuotavat koirat lääkitään 1-5 vrk ennen Suomeen saapumista eläinlääkärin todistamana ekinokokkoosia vastaan.  Merkintä lääkityksestä on jokaisen koiran passissa.

Leishmanioosi

Leishmanioosi on Leishmania infantum-alkueläimen aiheuttama tauti, mikä tarttuu koiraan hietasääsken piston välityksellä. Leishmanioosi ei tartu koirasta ihmiseen. Leishmanioosia esiintyy yleisesti maailman trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Taudin itämisaika voi vaihdella muutamasta viikosta useampaan vuoteen, minkä takia yhdistyksemme suosittelee uusintatestien ottamista koirista 6-7 kk Suomeen saapumisen jälkeen. Leishmanioosi voi esiintyä koirilla viskeraalimuodossa ja kutaanisessa muodossa. Viskeraalimuodossa loiset hakeutuvat sisäelimiin, kun taas kutaanisessa muodossa loiset hakeutuvat ihokudokseen. Oireet ovat vaihtelevia, ja jopa puolet infektoituneista koirista ovat oireettomia. Mahdollisia oireita ovat mm. ihomuutokset kuten karvanlähtö, hilseily ja haavaumat, heikkous, laihtuminen, ruokahaluttomuus, runsas juominen, kynsien nopea kasvu ja ontuminen. Leishmanioosin diagnoosi ei ole yksiselitteinen. Diagnoosikeinoja ovat PCR (paras menetelmä tartunnan alkuvaiheessa), vasta-ainemääritys (paras menetelmä, jos tartunnasta on useita kuukausia) tai loisten löytyminen luuydin- tai imusolmukebiopsioista. Taudin ennuste riippuu siitä, kuinka varhaisessa vaiheessa tartunta on todettu ja hoito aloitettu. Hoitamattomana tartunta johtaa kroonisen yleisinfektion kehittymiseen ja lopulta koiran kuolemaan. Tautia ei voida parantaa eikä loista pystytä lopullisesti poistamaan koiran kehosta. Hoito perustuukin sairauden etenemisen hidastamiseen loppuelämän kestävän lääkityksen avulla. Taudin etenemistä kontrolloidaan säännöllisin verikokein koko koiran loppuelämän ajan.

Jokainen yhdistyksemme kautta tuleva koira testataan leishmanioosin varalta ennen Suomeen tuontia. Lisäksi yhdistys suosittelee, että leishmanioosi-testi uusittaisiin omistajan toimesta 6-7 kk Suomeen tulon jälkeen.

%d bloggaajaa tykkää tästä: