Matkakertomus – Bosnia, kesäkuu 2021

Matka Bosniaan pitkän tauon jälkeen

Vihdoinkin minulle, Päiville ja Annastiinalle tuli mahdollisuus lähteä Bosniaan. Jos joku on huolissaan korona-ajan matkailusta, ei hätää! Voimme vakuuttaa, että olimme hyvin varustautuneita. Kävimme lukemattomissa omakustanteisissa koronatesteissä.  Matkaan oli pakattu maskeja ja käsidesiä+ paljon muita hoitotarvikkeita.  Jäimme kaikki omakustanteiseen karanteeniin suomessa. Ja mikä turvallisinta, Bosnian kunnallisella koiratarhalla ei tarvitse pelätä, että tapaisi liikaa ihmisiä, ei edes tarhalle palkattuja työntekijöitä. 

Preslican kunnallinen tarha: Lukemattomien mutkien takaa, poissa kaikkien silmistä, löytyy Preslican kunnallinen koiratarha.  Vuosi vuodelta tarha näyttää rapistuvan enemmän. Koirien aitaukset ovat huonossa kunnossa, metallisia piikkejä törröttää häkkien seinistä. Koira-aitauksien ovet eivät mene kunnolla kiinni. Yksi metallinen ovi kaatui päällemme. Joskus tarvittiin meidän kaikkien kolmen voimat ja taidot saamaan häkkien ovet kiinni. Aikaa kului yllättävän paljon pelkästään tarha-aitauksien ovien kanssa.

Koiria tarhalla sen sijaan oli hieman vähemmän kuin edelliskertana. Monet ovat päässet asumaan turvakodille. Silti lukemattomia ihania koiria odottaa pelastusta tarhalla. Mei ja Drazen käyvät Preslicassa, mutta heidän pitää hoitaa koirat myösturvakodilla. Niinpä on päiviä, ettei Preslicassa käy kukaan. Tarhalla on toki töissä työntekijä, mutta Preslica:ssa työt jakaantuvat niin, että Mei ja Drazen ruokkivat koirat. He vaihtavat koirille vedet. Siivoavat häkit. Antavat lohtua ja huomiota koirille. Vievät apua tarvitsevat lääkäriin. Ovat aidosti läsnä. Itselleni on epäselvää, mitä tarhalle palkattu työntekijä tekee….Sillä edellä mainitut tehtävät kuuluisivat hänelle. 

Preslican tarhalla siis riittää tehtävää. Koirien ruokahuollon lisäksi pesimme häkkejä, juoma-astioita ja ruokakuppeja.  Melkeinpä joka toisesta vesikupista löytyi kuolleita rottia. Valokuvasimme koiria ja koitimme ehtiä antamaan huomiota niin paljon kuin vaan pystyimme. Kuten aina, tarhalla oli myös pentuja. Osa pennuista pääsi turvakodille, mutta sielläkin tila on rajallinen. Hoidimme ja ruokimme tarhalle jääneitä emoja+pentuja. Tulevaisuus ei ole heille kovin valoisa, mutta ainakin pystyimme tarjoamaan ruokaa nälkäisille pentueille. 

Tarhalla on paljon erilaisia työtehtäviä mitä kukin meistä pystyy tekemän. Kannustankin siis kaikkia halukkaita lähtemään mukaan tarhalle. Itse olen oppinut tarhareissuilta paljon. Olen hyvin kiitollinen, että olen nähnyt mistä omat koirani Taiga&Luka ovat luokseni saapuneet. Vaikka tarhalla välillä ovet kaatuvat päälle, rotat vilisevät koloissaan ja töitä on niin paljon, ettei tiedä mistä aloittaa, on tarha täynnä kiitollisia koiria :D. Tarhalle mahtuu paljon toiveikkuutta, iloa ja hetkessä elämisen taitoa. 

Balkanin koirien turvakoti: Olen käynyt Bosniassa vuosina 2018 ja 2019. Tämä on ensimmäinen kerta, kun pääsin tutustumaan turvakotiin. Kuten nimikin jo kertoo, Mein ja Drazenin luona koirat saavat turvaa ja koirien perustarpeista huolehditaan. Oli ihana nähdä entisiä Preslican tarhan koiria nauttimassa uudesta elämästä turvakodilla. Erityisesti ihana Rambo on herännyt uudestaan eloon päästyään pois Preslican tarhalta.  Muistan Rambon vetäytyneenä ja masentuneen oloisena tarhalla. Nyt vastaan tuli iloinen ja onnellinen koira.

Tarhalla asui omissa aitauksissaan muutamia koiria, joilla oli pennut. Ensimmäistä kertaa Bosniassa näin iloisia ja stressittömiä koiria, jotka taitavasti toteuttivat emon roolia. Ei pelkoa pentujen hyvinvoinnista tai siitä, että muut koirat käyvät pentujen kimppuun. Nämä koirat eivät sitä vielä tiedä, mutta pennut jäävät heille viimeisiksi. Ajan ollessa sopiva, koirat steriloidaan. Nämä koirat pelastuivat useilta synnytyksiltä. Ei enää mahdollisia tiineysaikaan/ synnytykseen liittyviä komplikaatioita. Ei kipua. Ei stressiä emolle siitä mistä löytää turvallinen paikka hoitaa pentuja. Koirien steriloinnista voi lukea lisää täältä: https://balkaninkoirat.fi/steriloinnit/

Kuten Preslicassa, myös turvakodilla riittää tehtävää.  Siivoamista, ruokkimista, koirien kokonaisvaltaista hoitamista. Kuten kaikki tietävät, koirien kanssa tulee aina yllätyksiä. Yllättäen joku sairastuu ja silloin pitää lähteä nopeasti lääkäriin.  Ei ole pitkiä palkallisia kesälomia tai tuplakorvauksia ylitöistä. 

Työt jatkuvat tänään ja huomennakin. Kiitos Mei ja Drazen, että jaksatte olla näiden koirien puolella ja samalla muuttaa maailmaa parempaan suuntaan. 

Matkakertomus on Marian kirjoittama 🙂

%d bloggaajaa tykkää tästä: