Sunny päätyi Preslican kunnalliselle tarhalle vuonna 2017 omistajan hylkäämänä. Omistaja oli hankkinut Sunnyn vahtikoiraksi pihalleen, ja Sunny asui todella pienessä häkissä pihamaalla. Omistaja kuitenkin hylkäsi koiransa kunnalliselle tarhalle ja niin Sunnyn elämä jatkui päivästä toiseen samanlaisena, jälleen pienessä häkissä. Sunny oli alkuun epävarma uusia ihmisiä kohtaan ja etenkin hihna ja kaulapanta kauhistuttivat häntä. Pikkuhiljaa Mei ja Drazen tutustuivat Sunnyyn ja hän huomasi, että ihmiset eivät halua mitään pahaa. Vuosien saatossa Sunnysta kuoriutui mitä ihanin nallukka, kun tutut ihmiset vain olivat ympärillä.
Joulukuussa 2019 Sunny muutti turvakodille ja hän pääsi luultavasti ensimmäistä kertaa elämässään eläinlääkäriin. Jaloissa oli lihasmassan puutetta ja jäykkyyttä, eikä mikään ihme, sillä olihan hän asunut vuosia häkissä jossa ei juuri mahtunut liikkumaan. Veriarvot papparaisella olivat kunnossa. Selässä todettiin lievää spondyloosia, silmässä tulehdus ja korvissa bakteereita.
Turvakodilla Sunnyn kunto koheni ja hän sai laadukasta ruokaa ja Suomesta lahjoitettuja nivelravinteita ja vitamiineja, herkkuja unohtamatta 🙂 Sunnylla oli kokonaan oma, iso aitaus turvakodilla ja uusi hieno keltainen koirankoppi jossa kelpasi paistatella päivää. Ensimmäistä kertaa vuosiin hänellä oli tilaa liikkua ja ruohoa jalkojen alla.
Sunny päästettiin ikiuneen elokuussa 2021 kivuliaaksi äityneen spondyloosin vuoksi. Saimme pitää hänet luonamme lähes kaksi vuotta. Viimeiset kaksi vuotta elämästään Sunny pääsi elämään arvoisessaan ympäristössä, nauttimaan vapaasta liikkumisesta, rapsutuksista ja herkuista.
