Bosnian koiratarhoilla 15.-20.11.2015
Toinen reissumme Bosniaan tehtiin marraskuun viileiden ja pimeiden iltojen ja öiden aikana. Meitä oli tällä kertaa vastassa iki-ihana Medo ja toinen vahtikoira sekä Suomesta kodin saaneen Millyn koiranpennut sekä yksi musta pentu joka on kuukauden vanhempi ja eri pentueesta. Tämä musta pentu (Batman) kuului pentueeseen, jotka viime reissulla löysimme tielle hylättynä. Viidestä pennusta on kolme elossa. Pennut oli tuotu naapurista tarhalle lähipäivinä, juuri ennen meidän tuloa, asuivat tarhalla ulkona koirankopissa. Pennut iloisesti kipittivät tervehtimään tulijoita.
Ensimmäinen aamu Bosniassa meni lahjoitustavaroita purkaessa (100kg!! 🙂 ). Vietimme päivän yk
sityisellä Doboj:n tarhalla. Oli niin ihanaa nähdä taas koiria. Muutamat adoptiolistallamme olevat nuoret koirat olivat kasvaneet isoimmiksi, osa koirista oli selvästi piristynyt sitten viime tapaamisen ja osa ottanut ehkä hiukan takapakkia, eivätkä olleet enää niin rohkeita. Päivällä lämpötila nousi vielä 20 asteeseen, koirat nauttivat siitä pienestä hetkestä, kun saivat olla häkistä ulkona auringonpaisteessa.
Muutamia uusia koiria oli tullut tarhalle elokuun jälkeen. Annoimme pennuille matolääkkeet ja Nutriplus geeliä. Iltapäivällä lähdimme käymään Preslicassa, kunnallisella tarhalla. Pimeä tuli nopeasti ja tarhalle saavuttuamme olikin jo hämärää. Sovimme Preslican tarhan johtajan kanssa seuraavalle päivälle tapaamisen paikallisen puusepän kanssa. Suunnitelmissa oli hankkia kunnalliselle tarhalle koirankoppeja.
Toisena päivänä aamusta kuvasimme koiria Doboj:n tarhalla. Millyn pennut olivat innoissaan mukana seuraamassa omalla piha-alueellaan mitä tapahtuu. Yksi Millyn pennuista (annoimme nimeksi Minni) oksensi n. 15 cm madon suustaan… Matolääke oli ilmeisesti auttanut!
Aamupäivällä tapasimme koirien kanssa työnkenteleviä ihmisiä ja puusepän. Kerroimme millaisia koirankoppeja haluaisimme. Kuulimme myös minkälaisia ongelmia kaupungissa on ihmisten ja irrallaan olevien koirien kanssa. Lähdimme tapaamisen jälkeen käymään rautakaupassa, paikallisella sahalla, peltiliikkeessä. Ostimme tarvikkeet koirankoppien rakentamiseen. Oulun Kirputtajien huutokaupan ja kirpputorin tuotoilla saimme tämän kaiken ostettua, lämmin kiitos 🙂 .
Kolmantena aamuna heräsimme siihen, että tarhatyöntekijä tuli kertomaan, että yksi pentu tekee ulkokopissa kuolemaa. Löysimme yhden Millyn pennuista koirankopista. Kaikki muut pennut olivat menneet kipeän pennun päälle turvaksi ja lämmikkeeksi. Otimme mustavalkoisen pennun syliin, pentu teki kuolemaa. Mitään ei ollut tehtävissä. Ihana pieni pentu kuoli käsivarsillemme. Pyysimme, että eläinlääkäri tulisi katsomaan muita pentuja, vahva epäily tuli parvo-viruksesta. Pennuille annettiin antibiootit. Lähdimme eläinlääkäriasemalle, missä kaikki pennut saivat nesteytystä ja vielä toisen antibiootin. Pennut siirrettiin poikkeuksellisesti sisätiloihin. Minni pentu oli heikoimmassa kunnossa.
Neljäs päivä valkeni. Eläinlääkäri tuli käymään, laittoi mikrosirut muutamille koirille. Eläinlääkäri hoiti myös yhtä mustaa koiraa, jolle oli tullut paha hyökkäyshaava tarhalla, pennuille annettiin antibiootit. Olimme jo miettineet Millyn pennuille nimet (mustavalkoista pentua lukuunottamatta joka kuoli ennen sitä) Lumi, Minni, Buck ja Batman. Minni ja Lumi oli heikoimmassa kunnossa. Mustapentu Batman joka eilen oli ollut vielä huonona oli hoidon ansiosta jo vähän parempi.
Päivällä vietimme aikaa Preslicassa, otimme kuvia ja videoita koirista, valitsimme koiria adoptiolistallemme, Preslicasta yhteensä 7 koiraa. Jaoimme koirille lahjoitusluita ja leluja, jotka oli niin mieluisia 🙂
Dobojn tarhalle takaiin tultuamme Lumi ja Minni pennut olivat todella heikossa kunnossa, Buck oli hieman pirteämpi, musta pentu Batman oli jo paljon parempi. Soitimme eläinlääkärille, että tulisi lopettamaan Lumin ja Minnin, mitään ei ollut enää tehtävissä. Eläinlääkäri lupasi tulla. Meni 2 h ja tänä aikana ensin Lumi kuoli käsivarsillemme ja hetkeä tämän jälkeen kuoli Minni. Jäimme seuraamaan Buckin vointia seuraavaan aamuun asti.
Viimeisen aamuna annoimme vielä koirille luita ja leluja, joista koirat olivat niin innoissaan etteivät kuunnelleet ollenkaan tarhatyöntekijän käskyjä ”takaisin boksiin” 🙂 . Lähtöpäivän aamuna Batman pentu oli virkeä, Buck-pentu oli huonossa kunnossa. Veimme Buck:in eläinlääkäriasemalle lopetettavaksi. Matkalla eläinlääkäriin, Buck oli sylissä kiedottuna pyyhkeeseen, hän katsoi koko matkan suoraan silmiin. Oli hyvästien aika.
Kävimme vielä tapaamassa Preslican tarhan johtajaa ja kiitimme mahtavasta yhteistyöstä. Oli hienoa, että kaikki ehdotukset kunnallisella tarhalla otettiin huomioon ja toteutettiin heti.
Paluumatkalla kävimme Gradiskan tarhalla, missä Suomeen pääsyä odottivat karanteenissa ihanat Rina, Tanya, Milly, Toro, Yellow, Ringo, Oli ja Oldi. Koirat olivat niin onnessaan, kun kävimme heitä moikkaamassa. Vielä heidän pitäisi jaksaa muutama viikko.
Kiitos ihanat lahjoittajat, kaikenlainen lahjoitustavara on osoittautunut hyvinkin tarpeelliseksi ja koiria ilahduttavaksi 🙂
Balkanin koirat 