Tara – kotihoidossa Suomessa

Tara, tyttö, noin 3-vuotias, 18kg

Tara on saapunut Suomeen 7.10.22 etsimään omaa kotia kotihoitopaikasta käsin, Lohjalla .

Tara on keskikokoinen, noin 18kg tyttö. Tara saapui Suomeen kotihoitoon 7.10.2022 ja on siellä opetellut kotikoiran taitoja. Ihastuttava Tara on rakastava, energinen ja kekseliäs tyttö, joka tarvitsee aktiivisen ja ehkä myös hiukan huumorintajuisen kodin.

Tarassa on paljon terrierimäistä rohkeutta ja impulsiivisuutta, jonka seurauksena saattaa kiihtyä helposti joissain tilanteissa. Kotihoidossa ollaankin harjoiteltu rauhottumista ja sitä, että kierrokset voisivat tietyissä tilanteissa pysyä alhaalla. Ihmistä kohtaan Tara on ollut alusta asti hyvin luottavainen ja kiintyvä.

Tara tuli Bosnian tarhalla hyvin toimeen muiden koirien kanssa, mutta Suomeen tulon jälkeen kohtaaminen koirien kanssa on jostain syystä ollut hankalaa. Asiaa on työstetty Taran kanssa alusta asti ja kotihoitopaikan toisen koiran kanssa Tara onkin nyt onneksi ystävystynyt hienosti. Vaikka alku näytti hankalalta, vaikuttaa koiraystävä olevan Taralle tärkeä asia. Tulevalta kodilta toivotaan sitoutumista koirien turvallisen kohtaamisen työstämiseen (esim. yhdessä kouluttajan kanssa) ja sopivan koirakaverin etsimiseen, mikäli Tara adoptoituu ainoaksi koiraksi.

Taran impulsiivisuus tulee usein esille lenkkeillessä ja se on asia mikä tulee ottaa huomioon. Ulkoilujen kanssa on kuitenkin tapahtunut jo todella hienoa edistymistä. Paras ympäristö ja koti Taralle on rauhallisella alueella omakotitalossa, kodissa, jossa olisi jo ennalta kokemusta koirista. Tara adoptoidaan kotiin joko ainoaksi koiraksi tai lempeän poikakoiran kaveriksi. Taran haasteiden takia koirakotiin adoptoituessa ollaan kuitenkin varovaisia ja pyritään varmistamaan, että kemiat varmasti kohtaavat.

Ennen Suomeen tuloa Tara asusteli Preslican kunnallisella tarhalla vapaana monen muun koiran seurassa kunnes se joutui kesällä 2021 muuttamaan uudelle kunnalliselle tarhalle, jossa kaikki koirat joutuvat elämään pienehköissä bokseissa. Tara tuli aina iloisena ihmisiä vastaan Preslicaan saapuessa ja oli aina seurana tarhahommissa. Tara oli jo Bosniassa rohkea, hyvin sosiaalinen, hellyydenkipeä ja luottavainen koira. Lempeys ja iloisuus säilyi myös Taran siirryttyä uudelle kunnalliselle tarhalle: aina kun kävimme Taraa moikkaamassa, se hyppi ilosta, mutta pyrki myös kovasti pois omasta boksistaan.

Kuulumisia kotihoidosta 17.1.2023: Lokakuussa Suomeen saapunut hurmaava Tara elelee edelleen täällä Lohjassa kotihoidossa. Näiden kuukausien aikana Tara on osoittautunut älykkääksi, hauskaksi ja energiseksi koirapersoonaksi. Taran luonteessa on terrierimäistä rohkeutta, impulsiivisuutta ja kiihkeyttä, sellaista luonnetta joka on sekä hänen vahvuuttaan mutta tiettyihin asioihin kuten toisiin koiriin suhtautumiseen tuo edelleen haastetta. Alun sisälläoloon liittynyt touhukaan tutkiva ja kaikennäköistä kiskova energisyys on jo tasoittunut, toki vieläkin turhautuessaan, jännittyessään ja väsyessään touhukkuus kierrokset saattavat hänellä nousta eli maltin, odottamisen ja kiihtymättömyyden opetteluun Tara tarvitsee edelleen aikaa ja tukea.

Ihmisten kanssa ja heitä kohtaan hän on alusta asti ollut aivan ihana; avoin, luottavainen, ystävällinen ja kiintyvä. Hän nauttii yhdessä olosta ja tekemisestä. Tara oppi ymmärtämään melko helposti sellaiset pyynnöt, kuin istu, maahan, tassu , nenä. Opittuaan nämä hän hyvinkin mieluusti ja tarkasti noudattaa pyyntöä. Tara saattaisikin olla koira, joka nauttisi jostain yhteisestä koiraharrastuksesta ihmisensä kanssa. Tara on reipas ulkoilija ja hän nauttii juoksuspurttien ottamisesta aidatulla pihallamme, jälkien nuuskimisesta metsäpoluilla, pelloilla myyränkolojen kaivamisesta. Autolla matkustaminen sujuu Taralta hyvin, hän hyppää oma-aloitteisesti kyytiin ja matkustaa ongelmitta; meillä hän on matkustanut valjaissa ja turvavyökiinnikkeessä.

Valitettavasti joulukuun alussa Taralla oli terveyshaasteita. Äkillisesti alkanut ripuli äityi oireiltaan niin hankalaksi, että siihen tarvittiin eläinlääkäri käynti, nesteytys ja antiboottikuuri. Eläinlääkäri käynnillä kaikki toimenpiteet tutkimisen, verikokeet, röntgenkuvien oton ja nesteytyksessä olemisen Tara antoi tehdä itselleen ongelmitta ilman rauhoittamista tai kuonokoppaakaan. Ärhäkkään suolistotulehdukseen liittyen Taran haima-arvot olivat kohonneet. Ripuli loppui heti antibiototilääkityksen alettua ja yhtä päivää lukuun ottamatta Tara oli energinen hyvin syövä oma itsensä. Kohonneisiin haima-arvoihin liittyen Tara ruokana oli vähärasvainen gastro erityisruoka. Viime viikolla otetussa kontrolli verikokeissa haima-arvo oli taas normaali ja nyt hänellä on lupa siirtyä takaisin tavalliseen koiranruokaan.

Kuulumisia kotihoidosta 17.11.2022 kotihoitajalta: Taralla on nyt yli kuukausi kotihoitoa takana. Hän on ihmisiään kohtaan hyvin luottavainen, nauttii
hellyydestä ja huomiosta. Ei ole osoittanut mitään resurssiensa puolustamista; hän kömpii
mielellään ihmisen viereen syömään herkkujaan ja luovuttaa ongelmitta itsellään olevat asiat, jos
on tarve ne häneltä ottaa. Namipalkan kanssa olemme harjoitelleet kynsienleikkuuta.
Tara on terrierityyppinen nuori, aktiivinen aikuinen n. 20 kg koira. Hän on ja osaa olla rauhallinen,
mutta kun hänen energisyyden ja aktiivisuuden taso nousee ja jos hänen kaipaamaansa aktivoivaa
tekemistä&huomiota ei ole tarjolla niin hän ryhtyy kyllä keksimään sitä itselleen sisälläkin(esim.
kirjahyllyn ja kaappien sisällön tutkiminen, patjojen ja tyynyjen kiskominen ym.). Tällaisessakin
toiminnassa hän on mitä mainioin ja hellyttävin tyyppi ilmentäen vain nuoren koiran uteliaisuutta ja
innostusta kaiken uuden ja ihmeellisen äärellä karun elämän alkutaipaleen jälkeen. Häntä ei voi
muuta kuin rakastaa!
Taran mielestä tylsien kaupanlelujen sijaan hänen ”lempileluja” ovat pahvilaatikot joiden kanssa
hän käy terrierin kiihkolla painia ja silputus taistelua. Ja jos niiden sisältä löytyy jokunen nami niin
mitä sen parempaa hänen mielestä. Myös villasukista tehtyjä nyttyröitä hän kanniskelee ja
heittelee. Sisällä ns. sallituun tekemiseen ohjaamisessa jäädytetyllä ruualla täytetyt kongit ja
puruluut sekä älylelut toimivat hänelle hyvin ajanvietteenä.
Ulkona Tara on myös aktiivinen, utelias ja rohkea. Hänellä on jo pidempiäkin tuttuja
ulkoilulenkkejä, joille lähtemistä hän itse ehdottaa. Ulkoilussa käytän Taran kanssa yleensä
pidempää liinaa, koska se antaa koiralle mahdollisuuden vapaampaan liikkumiseen. Alkulenkistä tai
kiihkoa herättävät hajut saavat vetämisen vaihteen vielä päälle, mutta nimeltä kutsuttaessa Tara
kääntyy ja palaa luokse ottamaan kontaktin. Peurat ja jänikset herättävät riistaviettisen vetämisen ja
kiihtymyksen, mutta niiden kadotessa tai jos kiihdyttävästä vaihdetaan suunta poispäin niin hän ns.
luopuu ja rauhoittuu nopeasti. Ohitse ajavat autot eivät tuota ongelmia. Aidatulla pihaosuudella
Taraa on voinut pitää valvotusti vapaana; juoksu pyrähdysten jälkeen hän tulee kutsusta luokse,
seuraa ja antaa ottaa itsensä kiinni.
Taran haaste on edelleen toiset koirat ja heidän kohtaaminen. He saavat hänet niin kiihdyksiin, että
hänen innokkuus kohtaamispyrkimyksessä eskaloituu käytöksessä hyökkäävyydeksi. Käytöksen
taustalla hänellä vaikuttaa olevan tunteiden ristiriitaisuus -kiihtyneen aito kiinnostus toisen koiran
kohtaamiseen ja luokse pääsemiseen , mutta samalla tarhakokemuksista ja edelleen
muutosstressissä nouseva epävarmuus, jännitys, pelko, puolustautumisen tarve. Eteenpäin
tämänkin uhteen on menmty. Vanhimman koiristani kanssa on löytynyt jo rauhallistakin olemista
eri huoneissa näköyhteydessä mutta portilla erotettuna sekä ulkoilussa toisen koiran kanssa
kiihtymätöntä yhdessä kulkemista sopivalla välimatkalla. Toisten koirien kohtaamisen työstämistä
täytyy hänen kanssaan edelleen sitoutua jatkamaan ja ratkomaan omassa kodissakin.

Kotihoidon kuulumisia 15.10.2022:
Taralla on ensimmäinen viikko takana kotihoidossa. Sen aikana tuntuu vahvistuvan vaikutelmaa,
että tarhaoloissakin nähty Taran luonnekuvaus pitää melko hyvin paikkansa ja tulee olemaan hänen
perusluonnettaan myös muutosstressinlaskun ja kotiutumisenkin jälkeen ( ja todennäköisesti
vieläkin ihanampi). Eli Tara on positiivinen, iloinen, hellyydenkipeä, avoin, leikkisä ja luottavainen
ihmistä kohtaan. Hän tulee varmastikin luomaan vahvan kiintymyssuhteen omaan/omiin ihmisiinsä
kotiutumisen ja leimautumisen myötä. ( Ja tämän kääntöpuolena on oletettavasti sitten se, että
hänen kanssaan tarvitsee valmistautua työstämään yksin jäämistä ja eroahdistuksen mahdollisuutta)
Tara on alusta asti ollut sisäsiisti. Myös yöajan ( n. 8h). Kaikki tarpeet ovat toistaiseksi tulleet ulos;
toki nyt hänellä on ollut mahdollisuus päästä ulos useita kertoja päivässä tasaisesti. Ruokahalun ja
vatsan kanssa ei ole ollut ongelmia.
Ulkona pienessä betonitarhassa asujasta sisällä asujaksi muuttaminen ei tunnu ahdistavan häntä tai
kodin äänet &materiaalit pelottavan. Hän tutkii asioita touhukkaasti, mutta osaa olla myös
rauhallinen. Hän kerää koiranleluja ja leikkii niillä itsenäisesti. Tietysti tässä vaiheessa hän kerää
itselleen myös muutakin eli ihmisten tavaraa leikkiinsä. Pientä nakertelua voi tapahtua.
Kiihtyessään esim. nähdessään ikkunasta jotakin mielenkiintoista. Hän saattaa hyppiä ikkunaa ja
ovea vasten. Kuitenkin hetkellinen kiihtymys asettuu ohjattuna nopeasti ja hän osaa rauhoittua
itsekin.
Yönsä hän nukkuu hiljaa sängyssä ihmiseen painautuneena. Sängyn mukavuuden hän keksi itse ja
tuskin tulee siitä etuisuudestaan luopumaan. Nyt opettelemme myös yksin nukkumista.
Yhteenvetona voi todeta, että Tara tulee tarvitsemaan vain aikaa, lempeää ohjausta ja opastusta
positiivisen vahvistamisen keinoin kotikoiraksi oppimisen tiellä. Ja sillä matkalla omistajalta
vaaditaan huumorintajua, kärsivällisyyttä ja joustavuutta.
Koirien tapaan Tara käyttää kyllä ääntään. Tarhakoiralle tyypillisesti kiihtymyksen, turhautumisen
reaktio on haukahtelu, haukkuminen. Tämä ei kuitenkaan ole ns. päälle jäävää, jatkuvaa tai
jokaiseen ääneen ”rapsahdukseen” syttyvää, vaan hetken kestoinen reaktio tilanteeseen, tunteeseen
ja tällä hetkellä osa siitä johtunee hänen korkeasta stressitilasta, joka tulee kotiutumisen ja ajan
kanssa laskemaan. Kuitenkin jonkin asteinen äänenkäyttö voi olla hänelle tyypillistä; ja se on hyvä
huomioida sopivan asumismuodon ja -ympäristön arvioinnissa.
Varusteet, panta ja valjaat hän antaa pukea ongelmitta. Eikä niiden pitäminen tunnu häiritsevän
häntä. ”Remmiulkoilu” harjoittelu on lähtenyt hyvin käyntiin. Hän ei panikoidu tai jähmety vaan
etenee rohkeasti. Harjoittelussa meillä on nyt omaan tonttimme ja lähiympäristöön tutustuminen
ja rentouden löytäminen &säilyttäminen valjaissa ulkoillessa; katsekontaktin ottaminen kutsusta.
Riittävällä etäisyydellä oltaessa ohitse ajavat autot, ovat aiheuttaneet pientä jännittymistä mutta
eivät suurempaa reaktiota Tarassa (ainakaan vielä).
Kotihoitolaiseksi asettumisen suurimpana haasteena on ollut tutustuttaminen talouden muihin
koiriin. Tässä vaiheessa Taran käytös toisen koiran kohtaamiseen on niin kiihtynyttä ja suoraan
päälle hyökkäävää, että tutustuttamista päästään tekemään asteittain ja maltilla rauhoittumisen
kautta. Taran taustastahan tiedetään se, että hän on vanhalla kunnallisella tarhalla kyllä elänyt
laumassa ja tullut väljemmissä tiloissa toisten kanssa toimeen. Viimeisen vuoden hän on elänyt
ahtaassa betonihäkissä ja todennäköisesti jännittyneessä ilmapiirissä suhteessa toisiin koiriin. Ehkä siksi tämän hetkisessä muutosstressi olossaan ja kohtaamisen kiihtymyksessä hän ei ”kykene puhumaan koiraa” eli lukemaan toisen koiran rauhoittelevia tutustumiseleitä ja itse käyttäytymään
niitä. Kuitenkin hän selvästi haluaa tutustua, joten jatkamme harjoittelua.